Onko kassavirta niukka resurssi yrityksessäsi? Kasvaako liiketoimintasi vahvasti orgaanisesti tai yritysostoin? Onko yrityksesi tai liiketoimintasi myynnissä? Tai onko suunnitteilla merkittävä investointi? Haluatko tietää, paljonko yrityksesi tarvitsee kassavirtaa? Jos vastasit kyllä yhteen tai useampaan kysymykseen – sinun on tärkeää suunnitella yrityksen tulevaisuutta. Suunnittelun hyöty piilee etenkin siinä, että on valmistautuneempi yllätyksiin ja muutoksiin kuin ilman suunnittelua. Koska yllätyksiä ja muutoksia tulee aina.
Jos todella haluaa hyötyä kassavirtasuunnittelusta, pitäisi kassavirtaa miettiä ainakin kolmella eri aikajänteellä; päivä-, kuukausi- ja vuositasolla. Miten saadaan operatiivinen lähiviikkojen kassavirta riittämään joka päivä? Vuosi- ja kuukausitasolla on helpoin lähteä liikkeelle tuloslaskelmasta ja taseesta ja muodostaa niistä kassavirta. Isoa investointia ei kannata ajoittaa kesään, kun heinäkuussa harvoin myydään mitään ja kassavirta on muutenkin silloin negatiivinen. Vuositasolla mietitään ainakin kokonaisrahoitustarvetta, rahoituksen lähteitä ja investointeja.
Tärkeintä kassavirran mallintamisessa mielestäni on se, että yritys itse ymmärtää tuloslaskelman ja taseen yhteyden kassavirtaan. Ja tietenkin sen, mitä voisi tehdä parantaakseen kassavirtaa. Samalla tulee varauduttua erilaisiin tilanteisiin. Ja väitän, että näin tekemällä on valmiimpi kohtaamaan ennusteissa tapahtuvia muutoksia. Rahoittajan näkökulmasta luotettavat ennusteet liiketoiminnasta ovat edellytys pitkäaikaiselle rahoitukselle.
Useimmat taloushallinnon järjestelmät ovat hyviä muodostamaan tuloslaskelmia ja taseita, mutta eivät niinkään aitoja kassavirtoja. Tekninen ratkaisu, ainakin alussa, on vähemmän tärkeä, excel riittää. Hyvin mallinnettu kassavirta on myöhemmin mahdollista – ja jopa helppo – automatisoida.
Osa 3 Tulos- ja tase-ennusteesta kassavirtaennusteeksi