Olin puhumassa tänä keväänä Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin tilaisuudessa alueen naisjohtajille ja asiantuntijoille tuloslaskelman ja taseen tulkinnasta kauppakamarin pyynnöstä. Useampi henkilö oli toivonut talousaihetta. Tarkoituksena oli saada käytännön työkaluja tuloslaskelman ja taseen lukemiseen, terminologiaa ja tietoa siitä, mitä tilinpäätöksestä oikeastaan kannattaa katsoa. Läsnä oli reilut parikymmentä naista, jotka edustivat useita aloja ja yrityksiä.
Tuloslaskelma kuvaa kauden tulosta, mutta tase kuvaa taloudellista asemaa tiettynä päivänä. Tärkeintä on katsoa kasvua ja kannattavuutta sekä maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta – nämä ovat mielestäni yritystoiminnan peruspilarit.
Vertailu eri toimialojen ja yritysten tilinpäätöstietojen kesken on usein haasteellista muun muassa siitä syystä, että tänä päivänä lähes kaiken voi ulkoistaa tai vuokrata – laitteet, henkilöstön, palvelut – ja tästä syystä kulurivit, esimerkiksi palkat ja vuokrat sekä poistot eivät ole vertailukelpoisia yrityksestä toiseen. Perheyrityksissä saattaa lisäksi olla alemmat palkkakulut, jos omistaja-yrittäjät nostavat palkkansa lähinnä osinkojen muodossa. Liikevaihto ja liikevoitto ovat kuitenkin usein vertailukelpoisia kulurakenteesta huolimatta.
Yritysjärjestelyt vaikeuttavat vertailua
Jos halutaan analysoida varsinaista liiketoimintaa ilman kertaluonteisia tuottoja ja kuluja, täytyy tilinpäätös usein lukea suurennuslasin kanssa. Liiketoiminnan muut tuotot ovat yleensä poikkeuksellisia tuottoja esimerkiksi käyttöomaisuuden myynnistä tai tilavuokrista. Vastaavasti yritys saattaa kertoa toimintakertomuksessaan muista varsinaisen liiketoiminnan ulkopuolisista kuluista, jotka eivät toistu joka vuosi ja jotka tulisi huomioida, jos lasketaan normaalitoiminnan tulosta.
Myös yritysjärjestelyt vaikeuttavat vertailua – yrityksen aiempiin lukuihin tulee kertasysäyksellä iso muutos. Jos halutaan analysoida esimerkiksi operatiivista kasvua, tulee yritysjärjestelyn vaikutus oikaista siitä pois.
Taseessa lyhytaikaisella rahoitusomaisuudella tulisi aina voida kattaa lyhytaikaiset velat, näin yrityksen maksuvalmius on kunnossa. Jos omavaraisuusaste eli yrityksen oma pääoma suhteessa taseen loppusummaan on yli 40 prosenttia, on se Suomessa perinteisesti ollut hyvä taso lähteä keskustelemaan vaikkapa pankkien kanssa rahoituksesta.
****
Anne Pevkur, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toimitusjohtaja tilaisuuden annista:
”Tämä tilaisuus onnistui erinomaisesti. Saimme juuri sitä, mitä kaipasimme: kuulimme selkeän ja ymmärrettävän esityksen kuivasta tuloslaskelmasta ja taseesta ja sen, mitä niistä tulee tietää ja mitä ne kertovat. Kaisa sai huikean hyvää palautetta loogisesta esityksestä, jota hän höysti mielenkiintoisilla esimerkeillä. Hän muutti teorian ymmärrettäväksi konkretiaksi ja mielenkiintoiseksi asiaksi. Esityksestä kumpusi asiantuntemus ja työelämän tuoma kokemus.”